
Miksi puhut itsellesi niin ankarasti? Tunnista sisäinen kriitikkosi
2.9.2025
”Minun pitäisi pystyä enemmän” – vapaudu vaativuuden tunnelukosta ja uuvuttavista odotuksista
16.9.2025Viime artikkelissa kirjoitin sisäisestä kriitikosta, joka vaanii ja vahtaa jokaista tekoamme ja antaa välittömästi palautteen, joka ei ikinä ole kovin mairitteleva. Kirjoitan nyt vähän enemmän auki niitä keinoja, joilla moisen lannistavan äänen voi hiljentää.
Moni sekoittaa itsemyötätunnon itsesääliin tai laiskuuteen, vaikka todellisuudessa se on yksi tärkeimmistä mielen hyvinvoinnin taidoista. Itsemyötätunto on kykyä kohdella itseään ystävällisesti ja ymmärtäväisesti erityisesti vaikeina hetkinä, epäonnistumisten ja riittämättömyyden tunteiden keskellä. Matalan kynnyksen mindfulness-harjoitusten avulla voit alkaa tietoisesti vahvistaa myötätuntoisempaa suhtautumista itseesi ja purkaa ankaran sisäisen kriitikon valtaa.
Miksi kohtelemme itseämme ankarammin kuin ystävää?
Kuvittele tilanne, jossa läheinen ystäväsi kokee pahan pettymyksen työssään. Sanoisitko hänelle: “Olet surkea, et osaa mitään, parempi kun et edes yrittäisi”? Todennäköisesti et. Tarjoaisit ennemmin lohdun sanoja, tukea ja ymmärrystä. Silti juuri näin ankarasti puhumme usein itsellemme, kun kohtaamme vastoinkäymisiä.
Tämä ankara sisäinen ääni on opittu tapa, joka voi juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista tai kulttuurimme suorituskeskeisyydestä. Uskomme virheellisesti, että jatkuva itsekritiikki on avain menestykseen ja tehokkuuteen, vaikka tutkimusten mukaan sen vaikutus on päinvastainen: se lisää stressiä, ahdistusta ja pelkoa epäonnistumisesta.
Itsemyötätunto ei ole vastuun pakoilua, vaan sen tunnustamista, että olemme kaikki ihmisiä ja teemme virheitä.
Itsemyötätunto ei ole itsesääliä tai itsekkyyttä
On tärkeää purkaa yleisimmät väärät uskomukset itsemyötätuntoon liittyen. Se ei tarkoita itsesäälissä vellomista tai omien ongelmien paisuttelua. Päinvastoin, myötätuntoinen asenne auttaa näkemään tilanteen selkeämmin ja ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ilman musertavaa häpeän taakkaa.
Itsemyötätunto ei myöskään ole itsekkyyttä tai laiskuuteen kannustamista. Se on voimavara, joka antaa rohkeutta yrittää uudelleen epäonnistumisen jälkeen ja asettaa terveitä rajoja.
Kun kohtelet itseäsi hyvin, jaksat myös paremmin olla tukena muille. Se on resilienssin eli [linkki: psyykkinen palautumiskyky] perusta, joka auttaa meitä selviytymään elämän haasteista vahvempina.
Matalan kynnyksen harjoitukset alkuun pääsemiseksi
Itsemyötätunnon harjoittamisen voi aloittaa pienin, konkreettisin askelin. Yksi yksinkertainen mindfulness-pohjainen harjoitus on rauhoittava kosketus. Kun huomaat sisäisen kriitikkosi heräävän tai koet ahdistusta, aseta kätesi sydämellesi tai kiedo kädet ympärillesi halaukseen. Fyysinen, lempeä kosketus aktivoi kehon rauhoittumisjärjestelmää ja viestii turvaa.
Toinen tehokas keino on myötätuntoisten sanojen lausuminen itselle. Voit sanoa hiljaa mielessäsi esimerkiksi: “Tämä on vaikea hetki. Saan tuntea näin. Olen ystävällinen itselleni.” Tavoitteena ei ole kieltää negatiivisia tunteita, vaan kohdata ne lämmöllä ja hyväksynnällä.
Harjoittelun myötä opit vähitellen muuttamaan sisäistä puhettasi ankarasta ja syyttävästä kohti kannustavaa ja hyväksyvää kumppanuutta itsesi kanssa.




