Estä uupu­mus ennalta: Kon­kret­ti­set kei­not jak­sa­mi­seen, kun työt ja opin­not taas alkavat

Kesä­lo­mat ovat takana, ja syk­syn myötä palaat takai­sin töi­den ja opin­to­jen vaa­ti­vaan arkeen. Päi­vien lyhen­tyessä ja pai­nei­den kas­vaessa moni voi kokea ener­gia­ta­sonsa las­ke­van. Uupu­musta ei kui­ten­kaan tar­vitse hyväk­syä väis­tä­mät­tö­mänä osana syk­syä. Oikeilla, ennal­taeh­käi­se­villä kei­noilla voit yllä­pi­tää jak­sa­mis­tasi ja hyvin­voin­tiasi läpi pimeim­män­kin vuo­den­ajan. Kyse on ennen kaik­kea omien rajo­jen tun­nis­ta­mi­sesta ja syvem­pien toi­min­ta­mal­liensa ymmärtämisestä.

Syk­syn saa­pu­mi­nen mer­kit­see monille paluuta tut­tui­hin rutii­nei­hin. Samalla kun kai­paat kesän huo­let­to­muutta, arjen vaa­ti­muk­set voi­vat alkaa tun­tua raskailta. 

On täy­sin luon­nol­lista, että ener­gia­ta­sot vaih­te­le­vat, mutta jat­kuva väsy­mys, kyy­ni­syys ja riit­tä­mät­tö­myy­den tunne voi­vat olla merk­kejä oras­ta­vasta uupu­muk­sesta. Tär­keintä onkin toi­mia jo ennen kuin kuor­mi­tus kas­vaa liian suureksi.

Tun­nista omat rajasi ja erota työ vapaa-ajasta

Aluksi kan­nat­taa oppia tun­nis­ta­maan omat rajat. Tämä tar­koit­taa kykyä sanoa “ei” uusille vas­tuille, kun kalen­te­risi on jo täynnä, ja ymmär­rystä siitä, mil­loin on aika pitää tauko. 

Työn ja vapaa-ajan sel­keä erot­ta­mi­nen on tässä avai­na­se­massa. Var­mista, että työ­päi­vän jäl­keen sul­jet työ­aja­tuk­set mie­les­täsi ja kes­ki­tyt asioi­hin, jotka tuot­ta­vat sinulle iloa ja rentoutusta. 

Vas­taa­vasti opis­ke­li­jan on tär­keää aika­tau­lut­taa opis­ke­lu­het­ket niin, että aikaa jää myös täy­del­li­selle irtau­tu­mi­selle kir­joista. Tämä aut­taa mieltä ja kehoa palau­tu­maan päi­vän rasituksista.

Älä aliar­vioi palau­tu­mi­sen merkitystä

Palau­tu­mi­sen mer­ki­tystä ei voi koros­taa lii­kaa. Laa­du­kas ja riit­tävä yöuni on kai­ken jak­sa­mi­sen perusta, mutta palau­tu­mi­nen on pal­jon muu­ta­kin. Se on myös lyhyitä tau­koja työ­päi­vän aikana, vii­kon­lo­pun viet­tä­mistä ilman työ­asioita ja aikaa sosi­aa­li­sille suh­teille sekä harrastuksille. 

Muista, että palau­tu­mi­nen ei ole lais­kuutta, vaan vält­tä­mä­tön inves­tointi omaan hyvin­voin­tiisi ja suo­ri­tus­ky­kyysi. Stres­sin­hal­linta on taito, jota voi ja kan­nat­taa ope­tella aktiivisesti.

Etsi tasa­paino vaa­ti­mus­ten ja voi­ma­va­ro­jen välille

Tasa­pai­non löy­tä­mi­nen vaa­ti­mus­ten ja voi­ma­va­ro­jen välillä on jat­kuva pro­sessi. Jos koet, että vaa­ti­muk­set ylit­tä­vät jat­ku­vasti voi­ma­va­rasi, on aika pysäh­tyä ja miet­tiä, mitä voi­sit muuttaa. 

Voitko kar­sia teh­tä­viäsi, dele­goida vas­tuuta tai pyy­tää apua? On tär­keää muis­taa, että et ole yksin. Kes­kus­telu ystä­vien, per­heen tai työ­ka­ve­rei­den kanssa voi tuoda uusia näkö­kul­mia ja hel­pot­taa oloa. Uupu­mi­nen ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen epä­on­nis­tu­mi­nen, vaan sig­naali siitä, että kuor­mi­tus on ollut liian pit­kään liian suurta.

Löydä ilo ja mer­ki­tyk­sel­li­syys arjesta

Lopulta kyse on mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­teesta. Kun koet työsi tai opin­tosi mer­ki­tyk­sel­li­seksi ja löy­dät arjes­tasi iloa tuot­ta­via asioita, jak­sat parem­min myös haas­ta­vina hetkinä. 

Älä siis unohda niitä pie­niä asioita, jotka lataa­vat akku­jasi, olipa kyseessä kävely luon­nossa, hyvä kirja tai aika läheis­tesi kanssa. Panos­ta­malla aktii­vi­sesti omaan palau­tu­mi­seen ja hyvin­voin­tiin voit koh­data syk­syn haas­teet ener­gi­senä ja vält­tää uupu­muk­sen sudenkuopat.

Syvem­mällä pin­nan alla: Miksi rajo­jen aset­ta­mi­nen on niin vaikeaa?

Jos­kus uupu­muk­sen kierre tun­tuu jat­ku­van hyvistä neu­voista huo­li­matta. Täl­löin taus­talla voi olla syvälle juur­tu­neita toi­min­ta­mal­leja, niin kut­sut­tuja tunnelukkoja. 

Esi­mer­kiksi vaa­ti­vuu­den tun­ne­lukko saa sinut usko­maan, että sinun on jat­ku­vasti suo­ri­tet­tava parem­min etkä saa levätä, ennen kuin kaikki on tehty täy­del­li­sesti. Kun tähän yhdis­tyy uhrau­tu­mi­sen tun­ne­lukko, jossa omat tar­peesi, kuten lepo, sivuu­te­taan jat­ku­vasti mui­den tai työn vaa­ti­mus­ten tieltä, on resepti uupu­muk­selle valmis. 

Saa­tat huo­mata toi­mi­vasi erään­lai­sessa yli­suo­rit­ta­jan moo­dissa, jossa yri­tät jat­ku­valla teke­mi­sellä vai­en­taa riit­tä­mät­tö­myy­den tunteita.

Taus­talla voi olla myös usko­muk­sia, kuten “Olen arvo­kas vain, jos suo­ri­tan” tai “En saa epä­on­nis­tua”. Nämä aja­tuk­set joh­ta­vat tiuk­koi­hin sään­töi­hin, kuten “Minun pitäisi pys­tyä tähän” tai “On heik­koutta pyy­tää apua”. Täl­löin tauon pitä­mi­nen tai rajo­jen aset­ta­mi­nen voi tun­tua jopa uhkaa­valta, koska se rik­koo näitä sisäi­siä sääntöjä. 

Poh­jim­mil­taan kyse on siitä, että yhteys omiin tar­pei­siin – lepoon, tur­val­li­suu­teen ja auto­no­mi­aan – on kat­ken­nut, koska sisäis­ten vaa­ti­mus­ten ääni on kovempi. Vaikka jär­jellä tie­täi­sit levon tär­key­den, van­hat toi­min­ta­mal­lit ohjaa­vat käyt­täy­ty­mis­täsi voi­mak­kaam­min. Näi­den mal­lien tun­nis­ta­mi­nen on ensim­mäi­nen askel kohti muutosta.