Onko han­kala saada mitään aikaiseksi?

Tun­tuuko, että siir­rät jat­ku­vasti tär­keitä, ja var­sin­kin niitä vähem­män tär­keitä, asioita huo­mi­seen? Et ole yksin. Kyse ei ole lais­kuu­desta, vaan aivo­jesi tavasta suo­jella sinua ahdis­tuk­selta ja stres­siltä. Lue, miksi vit­kas­te­let ja ota käyt­töösi hel­pot ohjeet, joi­den avulla saat hom­mat vih­doin teh­tyä. Tai et aina­kaan niin hel­posti jää jumittamaan.

Tie­dät sen tun­teen! Edes­säsi on tär­keä teh­tävä, mutta sen sijaan että aloit­tai­sit, löy­dät itsesi pelaa­masta Sims­siä, selaa­masta somea tai tui­jot­ta­masta Netflixistä jotain jo kolme ker­taa kat­sot­tua sar­jaa. Tun­nit kulu­vat, ja ahdis­tus kas­vaa nis­kassa. Lopulta siir­rät koko hom­man taas huomiseen.

Sinä tai­dat olla pro­kras­ti­naa­tion eli vit­kas­te­lun maa­il­massa. Se on tur­haut­tava maa­ilma. Se saa sinut tun­te­maan itsesi lais­kaksi ja tehot­to­maksi. Vit­kas­telu on syvällä ihmi­syy­dessä, ja sen todel­li­nen syy on usein ahdis­tus, uupu­mus tai pelko. Samalla se on tapa, josta on mah­dol­lista päästä eroon.

Miksi aivosi pakot­ta­vat sinut vitkastelemaan?

Kun vält­te­let jotain teh­tä­vää, et oikeasti vält­tele sitä var­si­naista työtä. Vält­te­let sii­hen liit­ty­vää ikä­vää tun­netta. Ehkä pel­käät, ettet osaa­kaan niin hyvin kuin pitäisi. Ehkä teh­tävä tun­tuu niin val­ta­valta, ettet tiedä, mistä aloit­taa. Tai ehkä olet yksin­ker­tai­sesti niin uupu­nut, että aja­tus­kin lisä­pon­nis­te­lusta tun­tuu sietämättömältä.

Aivosi yrit­tä­vät vain suo­jella sinua. Ne tar­joa­vat sinulle nopean pako­rei­tin: tee jotain help­poa ja muka­vaa, niin ahdis­tus hel­pot­taa! Ja het­kel­li­sesti se toi­mii­kin, mutta probleema tulee siinä, ettei lykätty työ katoa min­ne­kään. Se odot­taa sinua huo­menna – entistä suu­rem­pana ja ahdis­ta­vam­pana mör­könä. Tämä on kierre, joka syö itse­tun­toasi ja ener­gi­aasi päivä päivältä. 

Oletko ansassa? Uupu­mus ja vit­kas­telu ovat petol­li­nen parivaljakko

Jos olet stres­saan­tu­nut tai uupu­nut, vit­kas­telu pahe­nee lähes väis­tä­mättä. Kun voi­ma­va­rasi ovat nol­lissa, aivosi mene­vät sääs­tö­lie­kille ja pyr­ki­vät vält­te­le­mään kaik­kea, mikä vaa­tii ener­giaa. Kes­kit­ty­mi­nen on vai­keaa, ja pie­net­kin teh­tä­vät tun­tu­vat yli­pää­se­mät­tö­miltä vuorilta.

Tämä on noi­dan­kehä: uupu­mus saa sinut lyk­kää­mään asioita, ja lykät­ty­jen töi­den kasaan­tu­mi­nen aiheut­taa stres­siä, joka syven­tää uupu­musta. Tun­net syyl­li­syyttä siitä, ettet saa mitään aikaan, mikä vain pahen­taa oloasi. Jos tun­nis­tat itsesi tästä, on kor­kea aika olla itsel­lesi armollinen.

Lopeta vit­kas­telu: 5 askelta, joilla pää­set alkuun vaikka heti

Vaikka vit­kas­te­lun kierre tun­tuisi loput­to­malta, voit kat­kaista sen. Unohda ankara itse­kri­tiikki ja kokeile seu­raa­via käy­tän­nön­lä­hei­siä keinoja.

1. Pilko teh­tävä osiin. Älä ajat­tele val­ta­vaa lop­pu­tu­losta. Kysy itsel­täsi: mikä on pie­nin mah­dol­li­nen asia, jonka voin tehdä juuri nyt? “Kir­joita raportti” on pelot­tava, mutta “Avaa Word-tie­dosto ja kir­joita otsikko” on helppo. Pie­net voi­tot raken­ta­vat uskoa sii­hen, että sinä jak­sat ja pys­tyt, ja saa­vat lumi­pal­lon vierimään.

2. Käytä 25 minuu­tin sään­töä. Unohda tun­tien puur­ta­mi­nen. Aseta ajas­tin 25 minuut­tiin (Pomo­doro-tek­niikka) ja lupaa itsel­lesi työs­ken­nellä vain sen ajan. Kuka tahansa jak­saa 25 minuut­tia! Kun kello soi, lopeta, jos haluat. Usein huo­maat, että vai­keinta oli vain aloittaminen.

3. Rakenna itsel­lesi häi­riö­tön pesä. Puhe­lin pois. Some­no­ti­fi­kaa­tiot kiinni. Sulje tur­hat väli­leh­det. Tee aloit­ta­mi­sesta itsel­lesi mah­dol­li­sim­man help­poa pois­ta­malla kaikki mah­dol­li­set teko­syyt ja häi­riöt ympäristöstäsi.

4. Ole itsesi paras kaveri, älä pahin vihol­li­nen. Jokai­nen meistä vit­kas­te­lee jos­kus. Ruos­ki­malla itseäsi vain lisäät ahdis­tusta, joka alun perin sai sinut vält­te­le­mään teh­tä­vää. Puhu itsel­lesi kuin puhui­sit ystä­välle: “Tämä tun­tuu nyt vai­kealta, mutta kokeil­laan ottaa pieni askel. Ei hait­taa, jos se ei ole täydellinen.”

5. Tun­nista tunne, älä pakene sitä. Kun seu­raa­van ker­ran huo­maat vält­te­le­väsi jotain, pysähdy. Kysy: “Mitä minä oikeasti pel­kään juuri nyt?” Kun tun­nis­tat pelon, epä­var­muu­den tai ahdis­tuk­sen, olet jo voi­ton puo­lella. Et ole enää sen armoilla, vaan voit tie­toi­sesti päät­tää toi­mia siitä huolimatta.

Jos vit­kas­telu hal­lit­see elä­määsi ja tun­tuu, ettet pääse siitä yksin yli, älä epä­röi hakea apua. Jo muu­tama kes­kus­te­lu­kerta ammat­ti­lai­sen kanssa voi antaa sinulle työ­ka­lut, joilla saat elä­mäsi takai­sin hallintaan.

Lue lisää: Stressi, uupu­mus tai ahdistus