Ota ohjat takaisin

Riippuvuusongelmat ovat monimutkaisia ja niihin liittyy usein fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Riippuvuus kehittyy asteittain, ja siihen liittyy tyypillisesti pakonomainen tarve jatkaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuisi negatiivisia seurauksia. Riippuvuuden taustalla voi olla monia syitä, kuten pyrkimys lievittää ahdistusta tai masennusta, sosiaalinen paine, lapsuuden traumat tai biologiset tekijät.

Kognitiivisessa terapiassa riippuvuusongelmia lähestytään tunnistamalla niihin liittyviä ajatuksia, tunteita ja uskomuksia, jotka ylläpitävät riippuvaista käyttäytymistä. Riippuvaisella henkilöllä voi olla esimerkiksi vääristyneitä ajatuksia aineen tai toiminnan vaikutuksista ("Se auttaa minua rentoutumaan", "Ilman tätä en selviä") tai uskomuksia omasta kyvyttömyydestään hallita tilannetta ("Olen liian heikko lopettamaan").

Terapian alussa luodaan turvallinen ja ei-tuomitseva ilmapiiri, jossa asiakas voi avoimesti kertoa kokemuksistaan ja tunteistaan. Terapeutti auttaa tunnistamaan riippuvuuden laukaisevia tekijöitä, kuten tiettyjä tilanteita, tunteita tai ajatuksia, jotka johtavat riippuvaiseen toimintaan.

Yksi keskeinen osa terapiaa on motivoivan haastattelun (Motivational Interviewing) periaatteiden soveltaminen. Terapeutti auttaa asiakasta tutkimaan omia ristiriitaisia tunteitaan riippuvuutta kohtaan ja vahvistamaan sisäistä motivaatiota muutokseen. Tavoitteena on, että asiakas itse oivaltaa muutoksen tarpeellisuuden ja alkaa nähdä mahdollisuuksia toipumiseen.

Kognitiivisessa terapiassa käytetään myös erilaisia kognitiivisia tekniikoita riippuvuuden hallintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi ajatusten tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, tunteiden säätelytaitojen opettelu sekä ongelmanratkaisustrategioiden kehittäminen. Terapeutti auttaa asiakasta kehittämään uusia, terveempiä tapoja vastata niihin tarpeisiin, joita riippuvuus on aiemmin yrittänyt täyttää.

Behavioraaliset menetelmät ovat myös tärkeitä riippuvuuden hoidossa. Terapia voi sisältää esimerkiksi altistumisen välttämistä laukaiseville tekijöille, uusien rutiinien ja toimintatapojen luomista sekä retkahduksen ehkäisysuunnitelman laatimista. On tärkeää oppia tunnistamaan retkahduksen riskitekijät ja kehittämään keinoja selviytyä niistä.

Terapia voi myös auttaa käsittelemään riippuvuuden taustalla olevia mahdollisesti traumaattisia kokemuksia tai muita mielenterveysongelmia, jotka voivat olla yhteydessä riippuvuuden kehittymiseen.

Terapian edetessä asiakas alkaa saada takaisin elämänsä hallinnan tunteen ja löytää uusia, terveempiä tapoja kokea mielihyvää ja selviytyä vaikeista tunteista. Tavoitteena on saavuttaa pitkäaikainen raittius tai hallinta riippuvaiseen toimintaan ja rakentaa merkityksellistä ja täyttävää elämää ilman riippuvuutta.